Juttuja ja kuvia tapahtumista

Tapaaminen 4.3.2024

Ravintoterapeutin sanoma senioreille: Ikäänny ilolla.

Kuva ja teksti: Matti Latvala

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Koulutuksensa ja kokemuksensa terapeutin työhön Sinikka kertoi saaneensa Englannissa, Ranskassa ja muissa Välimeren maissa sekä myös kotimaassaan. Tämä tausta on antanut laajuutta terapeutin työlle niin ravintoasioissa kuin elämäntavoissakin. Työssään Sinikka on paneutunut erityisesti ikääntyvien ihmisten
hyvinvointiin. Vaikka kukin seniori ominaisuuksineen, sairauksineen ja vahvuuksineen on oma yksilönsä, yhteisiäkin totuuksia löytyy. ”Oman ikääntymisensä käsittelyyn ja hoitoon voi erikoistua eli tulla
kokemusasiantuntijaksi itsensä hoitoon”, Sinikka sanoo.
Tavoitteeksi pitää sopia itsensä kanssa ikääntyminen ilolla. Terapeutin työssään Sinikka on todennut, että ilolla ikääntyminen osataan etenkin Ranskassa ja muissa Välimeren maissa. Siellä ikäihmistä pidetään kunniakansalaisena. Se luo hyvän pohjan ilolla ikääntymiseen.

Ikääntyvänkin elimistö uudistuu joka päivä.
Kasvuiässä olevien nuorten kehittyminen ja elimistön muuttuminen näkyy päälle päin, mutta ikääntyeenkin ihmien elimistö uudistuu jatkuvasti. Sitä Sinikka pitää jokaiselle ikääntyvälle suurena
mahdollisuutena. Uudistuminen edellyttää tietenkin tasapainoista ravintoa. ”Kotona kotimaisista puhtaista raaka-aineista monipuolinen ruoka syntyy, kunhan siinä on sopivassa suhteessa eläinperäisiä ja
kasvipohjaisia aineksia”, Sinikka tiivistää. Proteiinien riittvä saanti on tärkeätä. Kummallisuuksia siihen ei kaivata. Kananmunat, viljatuotteet, juurekset, liha, marjat ja kala antavat monipuolisen perustan ravinnolle.
Terapeutin puheessa toistuu tavan takaa sana ”tasapainoisuus”. Se koskee niin määrää kuin laatuakin. Suoliston bakteeristolle tasa-painoisuus on tärkeätä, jotta ne voivat tyydyttää elimistön tarpeet ihmisen hyvinvointiin. Epätasapaino kostautuu joko ylipainona, laihuutena tai sairauksina. Tasapainoinen ravintokoostumus on vaivoille hyvä torjuntakeino. Se näkyy myös hyvinvointina ja edistää iloista ikääntymistä. Sitä täydentää tasapainoinen liikunta ja sosiaaliset elämäntavat.

Kaikki riippuu kaikesta.
Alustus herätti vilkasta keskustelua, kuten aina näissä seniori-tapaamisissa. Parissa kommentissa kaivattiin ”vanhoja hyviä aikoja”. Porkkana nypättiin maasta, pyyhkäistiin housunpulttuun ja rouskuteltiin suuhun. ”Ainakin monipuolinen bakteeristo sai siitä sopivaa täydennystä”, alustaja kuittasi.
Nykyään ravintoasioissa on hyvää tutkimustietoa saatavissa, kunhan sitä käytetään oikein. Ihmisillä on usein taipumus poimia aineistosta yksityiskohtia, jotka eivät liity kokonaisuuteen. Alustaja sen sijaan
korosti kokonaisuuksien oivaltamista. ”Mikään yksittäistekijä ei voi olla ratkaisevaa, vaan ”kaikki riippuu kaikesta niin eläntavoissa kuin ravinnossakin”, terapeutti korosti.
 

Paula Risikon sanoma Senioreille 8.1.2024

Kuvat ja teksti: Matti Latvala

Paula Risikon sanoma Senioreille:
Alkaneen vuoden 2024 eduskuntatyö keskittyy maan julkisen talouden kuntoon saattamiseen ja maamme turvallisuuden varmistamiseen, kansanedustaja ja ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko kuvasi alkaneen kauden tavoitteita. Hallitus on tarttunut tavoitteeseen tosissaan.
Seinäjoen kansallisten seniorien puheenjohtaja Erkki Honkala toivotti Paula Risikon vuoden ensimmäiseen senioritilaisuuteen kertomaan ajankohtaista asioista. Viime vuosina Paula on kutsuttu aina vastaavaan ekatapahtumaan. Aina hän on ottanut kutsun mielihyvin vastaan, ja senioreilla on näin ollut
suora kanava oman edustajansa välityksellä Arkadianmäelle.
Risikko perusteli talouteen ja turvallisuuteen keskittymistä tosiasioilla. Kansalaistemme hyvinvointi voidaan jatkossakin taata vain, jos julkinen talous saadaan kuntoon. Talous, hyvinvointi ja turvallisuus riippuvat vahvasti toisistaan. Puhuja lainasi presidentti Svinhufvudin vuonna 1933 lausumaa viisautta: ”Ensin on rajat turvattava, sitten leipä levennettävä”. Runsaat 90 vuotta sitten lausuttu tavoitesanoma pitää edelleen paikkansa. Turvallisuuteen tähtäsi päättyneenä vuonna liittyminen puolustusliitto Naton
jäseneksi. Nyt on talouden eli leivän leventämisen vuoro.
Risikko viittasi eduskuntavaalien tuloksen perusteella muodostetun hallituksen työhön. Se edellyttää ”sopia, sopia, sopia..” Siinä on onnistuttu, koska tehdyissä turvallisuuspäätöksissä saavutettiin parlamentaarinen yksimielisyys. Talous- ja työmarkkinapuolella samaa yksimielisyytä haetaan. Hän antoi
täyden tunnustuksen ministeri Satosen sitkeälle työlle yhteiskuntarauhan eteen. Talouden kunnossa olon takaavat menestyvät yritykset tarjoamiensa työpaikkojen ja verotulojen kautta. Hyvinvointialueiden toimivuus vaatii vielä runsaasti julkisen talouden voimavaroja.
Lähestyviin presidentin vaaleihin on Risikon mukaan tarjolla hyviä ehdokkaita ja paras heistä Alexander Stubb. Hänellä on hyvä kansainvälinen verkosto ja taito sen hyödyntämiseen. Stubb on kiertänyt ahkerasti valtakunnan eri alueilla kansan keskuudessa. ”Se on häntä silminnähden opettanut nöyrtymään, mitä taitoa korkeassa asemassa tarvitaan”, Risikko totesi.

Senioreiden joulujuhla seurakunnan tiloissa 14.12.2023

 Kuvat ja teksti Matti Latvala

Joululauluja, tarinoita ja muisteloita tutussa porukassa
Seinäjoen kansalliset seniorit viettivät joulujuhlaansa perinteisesti seurakuntasalissa.
Puheenjohtaja Erkki Honkala myöhästyi muutaman minuutin, koska samalle päivälle osunut lakko oli sotkenut suunnitelmia. Varapuheenjohtaja Erkki Rajamäki juhlisti kuitenkin tilanteen avaamalla ja esittämällä säveltämänsä herkän joululaulun ”Tule joulu”. Hän myös korosti läheisen porukan merkitystä
joulumielen luomiseen.
Seurakunnan pappi Jukka Tuppurainen kertoi koskettavan tarinan aikaisemman pappisvirkansa ajoilta. Hän oli leskeytynyt nuorena pappina. Se oli koskettanut seurakuntalaisia niin syvästi, että he toivat leipomiaan kakkuja nuorelle miehelle kotiin. Niitä olikin kertynyt yhteensä neljätoista kappaletta, mutta
ne olivat lohduttaneet ja lämmittäneet mieltä siinä tilanteessa. Sen jälkeen Jukka on itse leiponut joka jouluksi taatelikakun ja muistellut kiitollisena sen äärellä silloisia seurakuntalaisiaan.
Hyllykallion koulun tyttöryhmä lauloi herkästi tutun joululaulun ”Heinillä härkien”. 

Perinteinen riisipuuro kuului tietenkin asiaan.

Teemana oli Seinäjoen keskustan kehittäminen 6.11.2023

Teksti ja kuvat Matti Latvala
Seinäjoen kansalliset seniorit

Teemana oli Seinäjoen keskustan kehittäminen
Seinäjoen kansallisten seniorien tapaamistilaisuudessa kaupungin keskustan kehittäminen herätti vilkasta ajatustenvaihtoa Jenniina Palmun alustuksen pohjalta. Kehittämisen ei tarvitse rajoittua pelkkään keskustaan, vaan laaja kaupunkialue on muutakin kuin pelkkää keskustaa.
Senioreista useat ovat luottamuselimissään toimineet jopa vuosikymmenien ajan kaupungin monipuolisen kehittämisen eteen. Esimerkiksi kansallisten seniorien puheenjohtajalle Erkki Honkalalle aihe on erittäin läheinen. Hän onnistuikin virittämään keskustelun yhdessä alustajana toimineen kehittämistyötä tekevän Jenniina Palmun kanssa.
Senioritapaamisen teemana oli tällä kertaa kaupungin keskustan kehittäminen, joka paikallisessa mediassakin on jatkuvasti esillä etenkin torin osalta. Nytkin torin kolkkous, tuulisuus ja ilmeettömyys herätti mielipiteitä etenkin kriittiseen suuntaan. Myös parkkeerausongelmat torin liepeillä koettiin haaasteeksi, vaikka tilavat parkkihallit ovat useimmiten puoliksi tyhjinä.
Seniorit evästivät Jenniina Palmua kehittämiskelpoisin ideoin. Lisää viihtyisyyttä pitäisi luoda keskustorille, jotta siellä kahvikupin äärellä olisi mukava istahtaa sosiaalisessa seurassa. Seinäjoki tunnetaan lähinnä tapahtumistaan, mutta torille kaivataan lisää aivan jokapäiväistä mukavuutta.
Verranteita otettiin vaikkapa itäisen Suomen pikkukaupunkien torielämästä, joka myös kansanluonteen ansiosta on perinteisesti värikkäämpää kuin Pohjanmaalla.
Vaikka kaupungin keskustan kehittäminen oli teemana, nähtiin kehittämismahdollisuudet sitä suurempina ”sivukeskustoissa”. Niiksi nähtiin market-keskittymät etenkin Joupissa, Pohjassa ja Hyllykallion suunnalla, joihin myös kauppakeskukset ovat paljolti siirtyneet tiloineen ja laajoine parkkialueineen.
Loppupäätelmänä keskustelusta seniorit olivat sitä mieltä, että kaupunki tarjoaa paljon mahdollisuuksia, kunhan kehittäminen tehdään laitoja myöten keskustan lisäksi. 

Siinä eväitä ja vinkkejä päättäjille ja kaupungin kehittäjille.

Vierailu Lakeuden Etapin RE-pisteellä 2.10.2023 

Teksti ja kuvat Matti Latvala

Lakeuden Etappi palvelee: 

Asiointi jäteasemalla on tehty asiakkaille helpoksi 

Seinäjoen kansalliset seniorit saivat Seinäjoen jäteasemalla syyssiivouksien kynnyksellä hyvän opastuksen kodin jätteiden käsittelyyn. Palvelupäällikkö Anna Mäntylä korosti alustuksessaan asiakaspalvelun merkitystä. Lakeuden Etapin palvelu on suunniteltu siten, että kodin jätteet on vaivattomampaa kuljettaa ammattitaitoisesti hoidetulle jäteasemalle opasteiden mukaisiin paikkoihin kuin luontoa rasittamaan.

Poltettava jäte kuljetaan asemalta Vaasaan, jossa se poltetaan energiaksi. Ensi vuoden aikana tulevat ohjeet biojätteen ja muiden jätteiden erottelusta, jolloin niiden kierrätys tehostuu, ympäristö säästyy roskaamiselta ja saatava energia saadaan talteen entistä tarkemmin, Anna Mäntylä kertoi havaintokuvin.  Luentosaliesityksen jälkeen tehtiin kierros halliin, jossa hyvät opasteet luukuilla näyttivät kunkin jätetyypin purkupaikan omatoimisille asiakkaille.

   Jokaisessa vaiheessa opasteita seuraamalla asiakas voi toimia oikein, joten kukin jätelajike löytää tiensä oikeaan paikkaan. Metalleja, puutavaraa ja poltettavaa jätettä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

    Senioreista valtaosa on aikoinaan syntynyt sotien aikana tai heti niiden jälkeen, joten jopa jätteiden hyötykäyttö tajutaan. Lakeuden Etapin palveluita ei tarvitse pelätä. Se jäi vierailusta mieleen. Asemalle tohtii ajaa omatoimisestikin, koska opastus on hyvää ja asiallista. Etapin mallia käytetään jatkossa myös ympäristökuntien jätehuollon toteutukseen.

    Vaikka jäteasemalla käytiin, niin juuri roskan roskaa ei ajoväylillä hallissa tai sen ympärillä näkynyt, koska kaikki menee oikeaan lokeroon. Takavuosina tutuiksi tulleita hajuja ei myöskään tarvinnut sieraimissaan haistella. Jätteen oikea käsittely säästää luontoa ja raikastaa ilmaa. Se on varsinaista ympäristön hoitoa.

Presidenttiehdokas Alexander Stubb Seinäjoella 24.9.2023

Teksti ja kuvat Matti Latvala      

Seinäjoen kansalliset seniorit                                                                                                                        

Alexander Stubb Seinäjoella:  

Luotan Suomen turvallisuuteen kahtia jakautuneessa maailmassa:

 Presidenttiehdokas Alexander Stubb pitää Suomen asemaa turvallisena lähinnä kolmesta syystä. Maallamme on vahva ja hyvin varustettu oma armeija, jäsenyys puolustusliitto NATOssa ja erillissopimukset Yhdysvaltojen kanssa. Suomen rooli maailmalla läntisen demokratian vartijana selkiytyi viimeistään maamme liityttyä puolustusliitto NATOn jäsenyyteen.

 Seinäjoen kansalliset seniorit yhdessä kokoomuksen kunnallisjärjestön kanssa antoivat syyskuun lopulla kampanjapotkua tilaisuuteen kutsumalleen ehdokkaalle. Kalevan Navetan iso kokoussali täyttyi maakunnan väestä. Kysymyksiä riitti monipuolisen alustuksen pohjalta runsaasti. Etenkin ulko-politiikkaan liittyvät aiheet kiinnostivat. Ne ovat tunnetusti myös Stubbin vahvinta aluetta.

Kansainvälisellä kokemuksella on käyttöä presidentin roolissa

Kysyttäessä ehdokkaan suhdetta Yhdysvaltojen johtoon, Stubb kertoi tavanneensa henkilökohtai-sesti sekä Trumpin että Bidenin. Molemmilla on suhteellisen hyvä tuntemus Suomen asemasta. Vaikka molemmilla presi-denteillä on päällimmäisenä ”America first”, niin ymmärrystä eurooppalaisia demokratioita kohtaan riittää, joten voimme Suomessa olla turvallisella mielellä, oli Yhdysvaltojen tulevakin presidentti kumpi tahansa.

   Taannoisella ministerikaudellaan Stubb oli tavannut myös Kiinan johtajan Xi Jinpingin. Ajatusten vaihto hänen kanssaan oli ollut erittäin mieleenpainuvaa. Huvittuneena Stubb kertoi jälkeenpäin kuulleensa, että suuren maan johtaja oli esikunnaltaan vielä varmistellut ”sen nuoren suomalaisen ministerin yhteys-tietoja jatkoa ajatellen”. Henkilökohtaisella tuntemuksella näissä maissa on suuri merkitys esimerkiksi kaupan kanavia luotaessa.

    Natoon liittyminen antaa suomalaisille viejille ja tuojille uusia mahdollisuuk-sia esimerkiksi teknologian alalla, Stubb vakuutti.  Vinkkinä pohjalaisille yri-tyksille hän antoi sen, että kannattaa olla hereillä, jotta pääsee mukaan tuleviin hankkeisiin heti alkuun.

    Suomalainen teknologian osaaminen voi edesauttaa jopa ilmastotavoit-teiden toteuttamista tavoitetasolle eli hiilineutraaliin asemaan vuoteen 2035 mennessä, Stubb rohkaisi. Vaikka teknologia ei kuulukaan suoranaisesti presidentin toimialaan, sen edesauttamiseen hän voi roolissaan vaikuttaa.

Empatia edellä kampanjaan

 Seinäjoen tilaisuudessa presidenttiehdokas Alexander Stubb ei sanallakaan alentunut mollaamaan kilpailijoitaan. Päinvastoin hän ilmaisi suuren arvostuksensa heitä kohtaan, jotka suostumuksensa kilpaan ovat antaneet. Valinta on aikanaan kansan käsissä.

    Stubb itse kertoi tehneensä oman päätöksensä suostua pyyntöön siinä tilanteessa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se auttoi uskomaan, että ehkä hänen kokemukselleen kansainvälisissä tehtävissä on vielä tarvetta. Ehdokkuuden vahvistaa kokoomuksen puoluekokous aikanaan.

    Empatia edellä mennään rauhallisesti askeltaen, oli sitten kysymys kotimaisista tai kansainväli-sistä yhteyksistä, Stubb vakuutti.

Seniorien sokkoretki 16.8.2023 ulottui kivikauteen saakka:

Teksti ja kuvat Matti Latvala 

Saarijärven kulttuuriraitti ja Kivikauden kylä tarjosivat näkymiä ja tarinoita Seinäjoen Kansallisten seniorien sokkoretki suuntautui tänä kesänä  KeskiSuomen Saarijärvelle. Matkavastaavana toimi Lehtisen Ritva, joka oli hoksannut oivallisen kulttuurikohteen aivan naapurimaa-kunnasta. Tälläkin kerralla sokkoretken ohjelmalla kunnioitettiin paikkakunnan perinteitä ja kulttuuria. Sitä Saarijärvellä oli hyvien paikallisoppaiden avulla tarjolla koko päiväksi nykyajasta aina kivikauteen saakka. Matkalle lähtiessämme kukaan ei arvannut, minne olemme menossa. 

Tarvaalan pappilassa ruustinnan tarjoamalla lounaalla 

Saarijärven keskustaajamaa halkoo Paavonraitti, jota esittelivät kaupungin oppaina toimivat Heta Oinas ja puolisonsa Timo. Raitti oli saanut nimensä tietenkin Saarijärven Paavosta, johon seniorit ovat aikoinaan jo koulussa tutustuneet kansallisrunoilijamme kuvaamasta Paavosta, joka hankki petäjäisen leivän perheelleen ”Saarijärven hallaisilta salomailta”. Keskustaa lähestyttäessämme katse kiinnittyi ensimmäisenä kauniiseen kirkkoon, josta piirtyvät Engelin tutut muodot. Sen on suunnitellut arkkitehti A. F. Granstedt, joka oli aikoinaan työskennellyt C. L. Engelin johtamassa toimistossa. Rakentajana oli toiminut nimekäs kaustislainen Jaakko Kuorikoski. Lounas oli tarjolla Tarvaalan pappilassa, jolla on oma historiansa. Pappila oli perustettu vuonna 1689 kappalaisen virkataloksi. Isonvihan aikana venäläiset joukot olivat sen polttaneet. Se oli rakennettu uudelleen samoilla piirustuksilla, kunnes se Suomen sodan aikana 1809 joutui jälleen vihollisjoukkojen ryöstelyn kohteeksi. Viimeisin rakennus on valmistunut arkkitehti Olavi Kivimaan suunnitelmien mukaan 1948. Ruustinnan lounaalla nautittiin lähiruuasta voissa paistettujen muikkujen kera. 

Kivikauden kylän tarinaa 5000 vuoden takaa 

Arkeologisten tutkimusten perusteella on löydetty Saarijärven Summassaressa on tuhansia vuosia sitten sijainnut kivikautinen kylä, jota retkeläisille esitteli esihistoriaan perehtynyt historiallisten kohteiden tuntijaopas Marlene Lindeman. Pääsimme havaintoesineiden avulla paneutumaan kivikautiseen elämänmuotoon samoissa rantamaisemissa, joilla ihmiset olivat perheitään silloin perustaneet ja elantoaan hankkineet. Esimerkiksi suomalaisten pyhä paikka eli sauna oli jo kivikauden aikana ollut käytössä. Todisteita siitä on löytynyt maastosta kivisine kiuasalustoineen. Kivikauden kylässä tuli mieleen, että ihmiset noina aikoina olivat paljon ympäristötietoisempia kuin nykyään. Tosin viisaus ei varmaankaan ollut tietoista valintaa vaan olosuhteiden sanelemaa. Pyydysvälineet olivat luonnosta hankittuja, hirvenluista veistettyine keihäänkärkineen ja luonnonkuidusta tehtyine kalaverkkoineen. Silloin ei tiedetty mikromuovista, jota nykyaikana löytyy jo ihmeisten sydänlihaksista asti. Kulkuvälineinä olivat puusta veistetyt ruuhet, joissa ei fossiilisia polttoaineita tarvittu. Kivikauden tarinoita pääsimme kuulemaan Marlenen kertomina kodassa, joka oli rakennettu kivikautisen mallin mukaan. Kivikauden kylä antoi retkeläisille paljon pohtimisen aiheita. Tosin aika harva olisi valmis itse muuttamaan nykyisiä elintapojaan kivikautiseksi. Tarkistamisen varaa kyllä varmaan löytyisi monessa asiassa ympäristöllisempään suuntaan. Ritvan kohdevalinta oli sekä perinteitä arvostava että ajatuksia herättävä. Siitä Ritvaa muistettiin paluumatkalla kiitellä.

Aikamatka pohjalaistaloihin 31.5.2023

Kosolan Talo edustaa arvokasta lähikulttuuriamme

Perinne on aitoa ja elävää silloin, kun sillä on juuret menneisyydessä, elintila nykyisyydessä ja mahdollisuudet tulevassa. Lapuan Kosolan Talon seinällä oleva taulu tervehtii vierailijaa tällaisin sanoin. Todeksi sen kokivat Seinäjoen Kansallisten Seniorien opintomatkalaiset.

Kosolan Taloa esitteli havainnollisesti sen historian  tunteva Taina Hautamäki, joka on saanut konservaattorin koulutuksen ja osallistunut käytännön asiantuntijana alan EU-hankkeisiin. Opintomatkamme kohteena oli tällä kertaa Kosolan Talo Lapualla. Talo on seissyt tällä paikalla 160 vuotta. Maamme historia on jättänyt siihen vuosisatojen jäljet sekä pohjalaisena talona että siinä asuneina historian henkilöinä.

   Kosolan Taloa kunnostetaan parast’aikaa museona, jossa esitellään monipuolisesti talon, maakunnan ja maan perinteitä rakennuskulttuuria ja käyttöhistoriaa myöden. Varhaisina vuosinaan talo on kokenut monet vaiheet, häjyjen aikakaudet, sortokaudet, körttiläisyyden, maamme vapautumisen vieraan vallan alta, Lapuan liikkeen ja sotien vaikeat vuodet. Ennen meneillään olevaa kunnostusvaihetta talossa toimi Herättäjä-Yhdistyksen kirjakauppa ja toimisto.

    Taloon rakennuksena on kohdistunut ympäristön aiheuttamia paineita, esimerkiksi vieressä oleva silta, joka tekovaiheessaan oli vaurioittanut rakenteita. Vauriot on nyt konservaattorien asiantuntemuksella ja nyky-tekniikan avulla korjattu. Entisöinnissä kunnioitetaan arvokkaita perinteitä, vanhaa korjaten ja nykymahdollisuuksia hyödyntäen. Mistään ei tingitä.

    Talon kunnostukseen vaikuttavina kulmakivinä pidetään tutkimustietoa rakennuksen vaiheista ja aikaisemmasta käytöstä. Perinnetieto kunnioittaa aitoutta, jotta talo saataisiin näyttämään historiansa näköiseltä kalusteineen, väreineen ja esineistöineen. Jo nyt kunnostuksen tässä vaiheessa vierailijoina totesimme, että siinä  onnistutaan. Pohjalaistalona Kosolan Talo edustaa hienosti maakuntamme kulttuuria. Siinä on onnistuttu ketjuttamaan taitavasti menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuuden mahdollisuudet ennenkaikkea matkailumielessä.

Teksti ja kuvat: Matti Latvala

 Seinäjoen Kansallisten seniorien maanantaitapaaminen suuntautui 17.4. Seinäjoen ajanmukaiseen kirjastoon. Monille oli yllätys, että kirjastomme palvelee asiakkaita paljon monipuolisemmin kuin olemme tulleet edes ajatelleeksi. Kirjastokortti avaa näkymiä tiedonlähteille aivan kotikoneenkin kautta.

    Jos digitaalisessa osaamisessa on puutteita, kirjaston osaava henkilölunta antaa apuaan. Tosin tekemällä oppii varmimmin, kun on saanut alkuun pientä johdatusta. Oman kotikoneen kautta pääsee lukemaan myös sellaisia lehtiä, joiden kanssa kirjasto on tehnyt sopimuksen oikeuksista. Liikuntarajoitteisille senioreille tulee sitä kautta myös kustannussäästöjä, koska lehdille makset-tavat kulut maksetaan sopimusten osalta budjettivaroista. Kirjastopalveluiden käyttö ei siis edellytä aina käyntiä kirjastossa, vaikka seniorit ovat sinne aina tervetulleita palveluiden käyttäjiä. 

Teksti ja kuvat Matti Latvala  

TAPAAMINEN ma 3.4.2023  

Seinäjoen kansallisten seniorien maanantaitapaamisessa 3.4.2023 oli kaksi ajankohtaista alustusta, jotka herättivät taas kerran vilkasta keskustelua.

Kokoomus voitti vaalit
Vaalit oli valvottu juuri edellisyönä. Nuori edustajaehdokas ja yrittäjä Jesse Luhtala, ei vielä saanut tarvittavaa äänimäärää, mutta hänen kommenttinsa käydyistä vaaleista olivat niin osuvia, että hänenkin aikansa vielä tulee, kuten yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Honkala totesi.
Luhtala piti kokoomuksen vaalivoittoa näyttönä siitä, että äänestäneet kansalaiset pitävät älttämättömänä nykymenoon selvää muutosta. Julkinen talous on saatava kuntoon, jotta hyvinvointia voidaan jakaa kaikille kansalaisille. Velan varassa ei voida jatkaa. Tulevia viikkoina käydään haastavat keskustelut hallituksen muodostamiseksi. Se verran vastakohtia löytyy kokoomuksen ja demarien politiikasta, että sovittelukykyä tarvitaan. Mutta eiköhän hallituksen kokoojana toimiva vaalivoittajien edustaja Petteri
Orpo sovittelukykyisenä henkilönä siihen keinot löydä, Luhtala uskoo. Hän sanoi myös luottavansa siihen, että maakunnan edustajana jatkava Paula Risikko ajaa jatkossakin yrittäjyydelle tärkeitä asioita. Eli ei syytä huoleen.
Senioreilla oli tulevaksi hallituspohjaksi niin hyviä ehdotuksia, että niitä noudattamalla hallitus syntyisi tuossa tuokiossa. Jesselle myös toivotettiin tuloksellista jatkoa yittäjänä ja poliitikkona.

Fysioterapeutit seniorien kremppojen lievittäjinä
Toisena alutuksena kuultiin fysioterapeutti Juha Pannulan neuvoja fyysisten kremppojen hoitoon.
Lohdullista oli kuulla, että erilaisten vaivojen esiintyminen ikääntyvillä ihmisillä on täysin luonnollista. Liikkeet hidastuvat, tasapainon hallinta vaikeutuu, lihaskipuja hartioissa ja muualla kropassa esiintyy. Lannerangassa voi esiintyä kipuja aiheuttavia pullistumia, ja lihaksista katoaa elastisuus.
Mikäli krempat haittaavat jokapäiväistä elämää, lievennystä voi hakea fysioterapeuttien avulla. Heidän vastaanottojaan saa suhteellisen nopeasti ilman pitkiä jonotuksia. Omatoimisestikin vaivoja voi estää ja helpottaa säännöllisen liikunnan avulla.

Teksti ja kuvat Matti Latvala  

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Nuoresta iästään huolimatta hänellä on jo hyvä kokemus yrittäjyydestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kaupunginhallituksen jäsenenä ja Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Ikä (30v) mahdollistaa vielä vaikuttamista vuosikymmenien ajaksi eteenpäin.
Valtakunnan tasolla Jesse pitää suurimpana haasteena julkisen talouden tasapainottamista, jotta suureksi paisuneen velan takaisin maksu ei rasittaisi liikaa hänen edustamaansa sukupolvea. Velan lisäämistä on kartettava kaikin keinoin. Yrittäjyydelle ei pitäisi rakentaa enää lisää esteitä, koska niiden varaan
rakentuvat tulevat työpaikat ja hyvinvoinnin kustantajat.
Lisää tekijöitä pitää saada työllistämällä kaikki osaajat ja kouluttamalla uusia. Luhtala pitää yhtenä keinona houkutella osaavia työperäisiä maahanmuuttajia yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi. Maakuntaan pitää avata riittävästi koulutuspaikkoja, koska usein koulutetut osaajat työllistyvät koulutus- paikkakunnilleen.
Seinäjoelta ehdokkaina vaaleihin on nyt kolme vahvaa ehdokasta, jotka täydentävät toisiaan. Kaikille kolmella on hyvät mahdollisuudet eduskuntaan. Osaamista riittää valtakunnan tason päätöksentekoon.
Tarjolla on tulevaisuuden vaikuttajia maakuntaamme.

Teksti ja kuvat Matti Latvala  

Seinäjoen kansalliset seniorit tenttasivat vuosikokouksessaan kansanedustajaehdokas Jyrki Mäkystä, jolla on taustanaan toiminta yrittäjänä ja maakunnan monipuolinen tuntemus.

Jyrki esitteli itsensä, ja seniorit tenttasivat ehdokasta tiukoin kysymyksin. Mäkynen on koulutukseltaan Vaasan yliopistosta valmistunut ekonomi, ikä 58 vuotta. Käytännön kokemusta ja perehtyneisyyttä hän on saanut maakunnan yrityselämään luottamustoimissaan vuosikymmenien aikana. Matkaeväät elämäntaipaleelleen Jyrki on saanut huissilaisen maatilan kasvattina. Tausta on osaltaan kasvattanut talonpoikaisjärkiseen oman yrittämisen ymmärtämiseen.

Jyrki Mäkynen pitää kansanedustajan päätehtävänä hoitaa lähinnä valtakunnan asioita parhaan taitonsa mukaan aina EU-tasolle saakka. Lähimpänä sydäntä on kuitenkin oma maakunta, jonka asioihin hän on perehtynyt taannoin Etelä-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtajana. Osallistuminen politiikkaan on häntä auttanut ”verkostoitumaan” siten, että maakunnalliset vaikutuskanavat ovat hänelle tuttuja. Erityisesti koulutuksen kehittämistä Jyrki pitää tärkeänä, jotta ruokamaakuntamme pystyy vastaamaan ajan tarpeisiin koko ruokaketjun mitalta maatiloilta elintarviketeollisuuteen saakka. Siinä mielessä Mäkynen pitää välttämättömänä puhaltaa samaan hiileen muiden maakunnan edustajien kanssa, mikäli hänelle sellainen paikka vaalien kautta suodaan.

Valtakunnan kannalta pitää maan talous saada sellaiseen kuntoon, jotta siitä riittää voimavaroja hyvinvoinnin ylläpitoon alueilla jatkossakin. Siinä valittavilla kansanedustajilla on yhteistyön paikka, Jyrki Mäkynen sanoo. Nousukausi tulee aikanaan, ja mahdollisuuksiin on silloin tartuttava.

Teksti ja kuvat Matti Latvala  

PERINTEINEN LASKIAISJUHLA 21.2.2023 

Kuuden yhdistyksen laskiaisjuhla Karhunmäen salissa: 

Perinteinen laskiaisjuhla osui Ukrainan sodan vuosipäivän alle.

Järjestämisvuoro oli tällä kertaa Seinäjoen yhdistyksellä. Ohjelmassa oli niin senioreille ominaista sosiaalista läheisyyttä korostavaa viihdettä kuin myös ajankohtaista vakavaa sanomaa Ukrainan sodan ympäriltä.

Juhlapuhuja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila käsitteli Putinin hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan kansan kohtaloa. Meneillään oleva sota tulee kalliiksi koko Euroopalle, eikä loppua sodalle vielä näy. Kenellekään salin täyteisssä yleisössä ei jäänyt epäselväksi, kummalleko osapuolelle toivottiin menestystä ja voittoa. Sattumalta juuri samaan kellonaikaan hyökkääjävallan johtaja Vladimir Putin piti omaa linjapuhetta kansalleen Moskovassa syyttäen tapansa mukaan länttä Ukrainan sodasta. Yleisöpuheenvuorossa kysyttiin, löytyykö puheista mitään yhtäläisyyttä. Mantila ei ainakaan heti sellaisia löytänyt.

Kuuden yhdistyksen laskiaistapaamisen järjestämiskapula siirtyy vuodelle 2024 Lapualle, jonne tervetuliaistoivotuksen esitti Markku Muilu. Hän piti vuoden keskittymisaikaa riittävänä, mutta toisaalta sen aikana voi tapahtua hyvinkin paljon, kuten viimeiset pari vuotta maailmalla ovat osoittaneet. 

Tapahtuma päättyi isänmaallisen voimallisesti yhteislauluun ”Vaasan marssi”. Sama marssi on laulettu Karhunmäen salissa lukemattomia kertoja aikaisemminkin.

Teksti ja kuvat Matti Latvala  

Yhteiskunnallinen kerho oli kutsunut alustajakseen eduskuntavaaliehdokas Jyrki Mäkysen. Teemaksi alustuksen pohjalta nousivat keinot, joilla hyvinvointimme pystytään varmistamaan myös jatkossa.

 Yhteiskunnallisen kerhon puheenjohtaja Matti Kuvaja pohjusti teemaa korostamalla kokeneiden seniorien merkitystä yhteiskunnan jäseninä ja rakentajina siten, että niin ikäihmisille kuin lapsillekin pytytään takaamaan turvallinen olo kaikissa vaiheissa. Hän heitti pallon niin vapaaehtoistyötä tekeville järjestöille kuin poliitikoillekin. Matin vetoomukselle toi uskottavuutta se, että hänellä itselläänkin on vuosikymmenien kokemus molemmilta yhteiskunnan sektoreilta.

 Poliitikkoa tilaisuudessa edusti eduskuntavaaliehdokas Jyrki Mäkynen.  Hänelläkin on taustallaan monipuolinen kokemus yrittäjyydestä ja yhteisten asioiden hoidosta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pitkäaikaikainen kokemus työskentelystä muualla Euroopassa on tuonut hänelle lisänäkemystä täydennyksenä kotimaassa työskentelyyn. Koulutukseltaan Jyrki on ekonomi, joten talousasioiden liittyminen hyvinvoinnin ylläpitoon on hänelle luonteenomaista.

 Mäkysen mielestä yhteiskunnan hyvinvoinnin säilyttäminen ei saa olla pelkästään veronmaksajien varassa. Kakku pitää ensin leipoa, ennenkuin siitä lähdetään jakamaan paloja sinne ja tänne. Yhteiskunnan tavoitteena pitää olla rakentaa maallemme sellainen pohja, jotta myös nuoriso näkee siinä enemmän mahdollisuuksia tulevaisuuteen kuin epävarmuutta. Suomen liittyminen Natoon antaa ulkoista turvallisuudentunnetta rohkaisuna investoinneille. Niihn on nyt aika tarttua.

 Keskustelussa paikalle tulleet seniorit velvoittivat valittavia edustajia pitämää huolta siitä, että nk. ”ruokamaakuntamme” pärjää kilpailukykyisenä niin teollisuudelle kuin alkutuotannollekin. Maakunnan etu pitää olla etusijalla maakunnasta valittavien edustajien yhteistyön kautta.

Teksti ja kuvat Matti Latvala